Maanantaina on äidinkielen ylioppilaskokeen esseeosuus ja minä itken. En vähiten siksi, että aloin kirjoittaa blogia harjoituksen vuoksi eikä harjoittelusta ole ollut parina viime viikkona tietoakaan.

Eipä minulla kyllä suurempia artikkeliaiheita olisikaan. Yleinen draama ja häsläys kpop-skenessä ja SONE-fandomissa on toki aina narinan arvoista, mutta edes mummoilu ei ole viime päivinä inspannut. Jotenkin tuntuu turhauttavalta valittaa typerien nettikansalaisten typerästä käytöksestä, kun ei se oikeasti edes mitään auta. Jokaisen nuoren ystävää Fobbaakaan ei oikein voi kutsua apuun. Tai mistäs minä tiedän. Joka tapauksessa mitään erityistä infottavaa ei ole, enkä nyt jaksa ruveta vääntämään arvostelua viisi vuotta vanhoista albumeista, kthxbye. Äh, edes söpö videopostaus ei ole mahdollinen, kun en ole VIELÄKÄÄN saanut videoupotusta toimimaan! (ノಠ益ಠ)ノ

Mutta mutta... Kunhan vähän helpottaa, niin kirjoitan kunnollisen artikkelin. Koettakaa pärjäillä siihen asti, jooko?

...AI NIIN GIFITKÄÄN EIVÄT TOIMI, NEE?!